Mättähällä

Kuva: Tibu Borgstén

M Ä T T Ä H Ä L L Ä

Jos kykenisin täältä kaukaa

jäkälien ja järvien keskeltä

vastaamaan ikävääsi

tekisin sen.

Tulisin kesäleninkiin pukeutuneena

paljain jaloin hymyillen ja sinut

helliin suudelmiin hukuttaen.

Sillä mitään suurempaa aarretta

kuin rakkaus –

emme elämämme aikana saavuta.

Sen kosketus hävittää mielestä

ja elämästä kaiken muun.

Tuulien ja myrskyjenkin keskellä

lämmin halaus on kuin muuri

joka vahvistaa –

meitä jokaista missä lienemmekin.

Täällä jäkälien ja järvien keskellä

istun mättähällä odotellen tuulien kääntyvän

ja yhdessäoloamme

saapuvaksi.