Kun narrailin Jigillä

Kuva: Tibu Borgstén

Kuten silloin joskus 
paljain jaloin
kauan aikaa sitten
harmaantuneelta laiturilta
ulos ulapalle asti ulottui 
kimallellen kauniisti.

Vielä hetki ennen heittoa -
keskittyminen
oikeaan hetkeen osuminen
ja sitten tuo niin kaunis kaari
pulahdus -
ja rennot renkaat jotka piirtyvät
makeaan veteen.

Ei matosista tietoakaan
vaan Jigillä minä narrailen
suuren hiljaisuuden kainalossa
kalasia..
Eikä hetkeäkään - ettei pieni tyttö sisälläni
tanssisi varpaillaan onnesta
jota jokainen henkäys laiturilla
todistaa.