Aamu kutsuu nimeäni.
Koira koskettelee raajojani kosteasti.
Äänesi ilmestyy kuin tyhjästä -
hiljaisiin huoneisiini.
Puen ylleni reippaan tytön vaatteet.
Astun päättävin askelin ulos talostani.
Toivotan hyvää huomenta
puille, linnuille sekä taivaan hattaroille
jotka kulkevat - kuten minä
maailmankaikkeudessa.
Hengitän hiuksiini ja sisuksiini
tätä ilmaa ja elämää niin ihanaa.
Enkä väistele enkeleitä -
jotka ovat ilmestyneet ovelleni.
Vaikka tunnen niiden vievän minua
ensi kertaa - mertten päälle.
Istun ja venytän tätä aamua
pitkään itsekseni.
Olen turvassa -
joten pidän kädessäni kuppia,
josta eilen joit.
Aamu kutsuu vielä kerran nimeäni
kun maistelen huulillani nimeäsi.
Sitten se kääntää kasvonsa - kohti päivää
jättäen taas minut oman onneni
oksalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti