Kuva: Tibu Borgstén
Tuli vastaani öisillä poluilla
eronnut mies,
jolla vuosirenkaat vyötäröllä
ja posket täynnä v-mäisiä sanoja..
Kuuntelin sitä siinä
mustarastaan tausta serenadin kera.
Olihan tuolla painavaa sanottavaa,
vaan asetti kaikki sanansa suuhun vinosti
eikö välittänyt - kuin itsestään?
Sellaista kait on liikkeellä,
jos kantaa vain katkeruutta selässään,
tai ei ole vielä sen aika, että -
olisi oppinut kyntäämään sisällään olevaa
ojaa, peltoa tai metsää,
joista onnenkin voisi vielä löytää.
Kuullessani tarpeeksi
rapsutin tätä niskasta
ehkä kiusallenikin hieman vastakarvaan
ja totesin sarkastisesti että;
"sinulla olisi minulle varmaan paljon opetettavaa"
johon tämä vastasi - naama vakavana;
Voi kyllä olisi!
Sellainen oli kohtaamisemme.
Eikä tuo varmaan
voi - itselleen - mitään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti