Tässä kurkistus kirjoitusprosessiini..

Kuva: Tibu Borgsten

Sateen suojassa istui
pulputteli itsekseen - katoksen alla
katseli paikaltaan elämää
kuin päättymätöntä elokuvaa.

Räpytteli siipiään
venytteli kaulaansa ja pulputteli
kunnes hiljeni ja näki
tuon alhalla suruissaan kulkevan.
Irroitti nokallaan sulan.
Tiputti sen..

Tipahti taivahalta
surun keskelle pieni viesti.
Tipahti eteen tuo kaunis
hetki - joka toi hymyn
ja käänsi huomaamattomasti
ison ikävä siihen 
paikkaan.