Kuva: Tibu Borgsten
Seison muiden joukossa.
Tuuli puhaltaa ohitsemme
kuin loputon sielunvaellus
jossa jokaisella on sanansa,
askeleensa ja tarinansa
kannettavanaan.
Yhdessä seisomme -
sielukkaasti,
kaiken muun riisuneina,
pois pudottaneina poluillemme.
Valoa riittää - jokaisen sieluun.
Virtaavaa vettä - jokaisen elämään.
Ei tuhlattavaksi - vaan lahjaksi.
Seison muiden joukossa.
Seuraan ja liikutun hiljaa
pesuastiasta, vesikannusta ja
puhtaasta pyyhkeestä joilla
mies pesee toisen miehen jalat.
Hiljaisuudessa joku koskettaa
luo yhteyden.
Sydän lepää hetken.
Sielu lentää vapaana
kuin lupauksista täyttyneenä.
Seison muiden joukossa.
Hiljaa -
harmauden keskellä
valoon hetkellisesti kuin
eksyneenä.
eksyneenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti