Varjossa - ehkä syntynyt

Kuva: Tibu Borgstén

Pienestä pitäen 

olen metsästellyt - varjojen liikkeitä.

Sillä nuo ovat niin kauniita
 ja rehellisiä, sellaisia ääriviivoja
ja tanssia

etten muualta maanpäällä

vastaavaa - ole löytynyt.

Värien ja juhlien suuressa maailmassa

minä kuljenskelen kuin vastatuulessa..

Minä annan mielessäni 

lumen tulla - ja tuiskuttaa kylmyyttä

kasvoilleni - kun kaikki muut 

paistattelevat itseään kesässä.

Tällainen minä olen,
kuin itsekseni viihtyvä metsänkeiju.

Sellaista on muiden hyvin vaikea ymmärtää
saatika - rakastaa.

Sillä - en koskaan ole siellä

missä muut toivoisivat minun -

olevan.

Minä kävelen

kuin omassa itsessäni -
ja vaikka teenkin niin,
rakastan jokaista ääriviivaasi

jotka piirtyvät huomaamattasi
sinusta poluilleni - joita pitkin
kuljen.

Minä rakastan suuresti
tätä elämää -

vaikka olenkin niin vaikea,
väärinymmäretty sekä yksinäni
varjossa -
ehkä syntynyt.