OM SO HUM

Foto: Tibu Borgstén

Ett oerhört stort hav

med orange sol 

och vit sandstrand -

OM SO HUM

viskar någon någonstans..

Tro eller ej mej

så känner jag

att det är dags

att lämna det förflutna.

Jag andas in och ut

och känner mig ung och starck

fastän det är jag inte

OM SO HUM

och ändå - är allting som vackrast.

Just nu 

mitt i min ensamhet

är jag enbart tacksam för 

alla gudomliga gåvorna.

Ja - ett hav, en sol och

en smekande vind som

fyller mig med kärlek

OM SO HUM och

som aldrig besviker eller tar

slut.

20.000 - Kiitos/ Tack/ Thank You

Photo: Tibu Borgstén


Kiitos blogini lukijoille - 20.000 lukukertaa on ylittynyt.

Tack till alla bloggläsare - för över 20.000 läsegångar.

Thanks to the blog readers - for over 20.000 readings.

tiina.borgsten@hotmail.fi

Voi kevät sentään!

Sinun henkäyksesi

 kävi taas minussa -
kuin kevät tuulahdus

puhtaissa, yksinäisissä huoneissa,

joihin muut eivät ole löytäneet.
Jätit kenkäsi eteiseeni..

Sinä puhalsit lempeästi

minussa asuvaan

talveen - kiireittä ja

koskettelit hiuksiani,

kuin jotakin syvää sanoitta niille

kertoen.

Voi kevät sentään!
Mistä nouseekaan nuo kukat rakkauden?

Hengitystäni minä miltein taas pidätellen

kun sinua siinä vain katselen
hetkeen näin pysähtyen, nauttien.

Ken kertoisi mulle;

Miten osaisinkaan kanssasi kaiken jakaa
ja elämää peloitta kulkea?

Miten antaa toiselle tarvitsemaansa tilaa
ja silti niin lähellä pitää?
Kuten minä niin sinua..

Vielä sinä siinä seisot

kaiken turhankin jälkeen
vaan et eksyneenä. 

Yhä kääntelet minua kuin kirjan sivuja
tai kukkapeltoa johon pientä pesää

keväisin piirtelet.

Vielä päiviä, vuosia yhteisiä toivon 

lämmintä syliäsi, sydäntäsi.
Ei silloin puuttuisi minulta mitään
sen tiedän - ja tunnustan
vaikka välillä naisena vaikea oon.
Sen tiedän ja tunnustan..

Voi kevät sentään!
Mistä nouseekaan kukat rakkauden?

Hengitystäni minä miltein taas pidätellen

kun sinua siinä vain katselen
hetkeen tähän näin pysähtyen, 
nauttien.

Yhteistyössä..

Kiitos kukista Susanna :)

Minulla on ilo tehdä yhteistyötä laulaja SUSANNA EROSEN kanssa.

Meitä pääsee kuuntelemaan KAHVITUPA LAURENTIUKSEEN

kesäkuun 6. päivä kello: 18.

T E R V E T U L O A

Kiitos/ Tack/ Thank You!

kuva: Tibu Borgstén

22.4.2017 julkaistaan TUOMO KOMULAISEN toimittama kirja (>400 s.)

Kallvikin kurssikeskuksessa - johon minulla oli myös kunnia kirjoittaa pienesti.

Siitä kiitos Tuomolle!

Lisäksi kiitän lukijoitani lähipäivinä ylittyvästä 20.000 blogi lukukerrasta!

Tack till läsarna för att 20.000 läsegångar överskrids inom de närmaste dagarna!

Thank You to all my blog readers that the 20.000 readings will exceed in the coming days!

tiina.borgsten@hotmail.fi

Kohta avaan siipeni!

Kuva: Tibu Borgstén

Kohta avaan taas siipeni

ja lennän kohti kevättä!
Ensin ompelen kuitenkin
rikkinäiset siipeni
ja puhdistan sieluni sanoista,
jotka ovat lihassa kiinni
kuin neulat konsanaan.

Pian lentelen kohti valoa
kuten mummolan omenapuissa
vaikka yksinänikin hymyillen
ja sydän kiitollisuutta niin heijastellen!
Kuin sama tytön tyllerö
runon pätkiä taskunpohjallaan kuljettaen
metsämajaan - unelmiaan kohti tanssien
ja kulkien.

Kohta olen taas kauneimmillani
kuten sinisiivekkäät niityillä!
Enemmän kevätkeiju
kuin vain ihminen,
puhtain kasvoin - paljain jaloin
olen "Minää Suuresti".
Olen hiljakseni - hetkessä
olen kaikkineeni osa luontoa
enkä vain tätä niin hulvatonta 
maailmanmenoa!

You are

Photo: Tibu Borgstén


You are

the Wind

the Tree

and the Water

that has harmonize me.

You are

a Man

with a Boys soul

and Feminine hands

on it´s journey.

Some of us circles

without a stop

of Words of Wisdom.

Some of us circles

fixing hearts

others just breaking them

one after the other.

You are

so Beautiful

but so Lost

as every one of us

sometimes - and

you need to find your own

Way to the Heaven of Life.

Because -

Some of us circles

without a stop

of Words of Wisdom.

Some of us circles

fixing hearts

others just breaking them

one after the other..

You are

and will always be
the God´s creation
the piece of work of Art
and The Love for me 
that I retain in my heart
all the way back to home.

The way home

Photo: Tibu Borgstén

You phone me late

because you are in trouble

without words.

You shift, hang and twist

yourself - 

and I could almost feel you

and your pain in my heart.

When did you become a man

who walks from trouble to trouble

like a little boy 

lost in a Big Life?

Oh boy, and when do you learn

not to blame others for your own

kindness and vulnerability?

When are you gonna start to see

what you have become - a fine man

with such a unique heart.

Dont just phone me late

like ordering a pizza

from a ordinary friend with

some smooth talking and sighing

hidden mush on the line -

and a shared silence

full with understanding and longing.

I´m just wondering

when are you going to find yourself

and the way home

or are you just going to fly

around forever - hurting yourself?

Are you really never going to see 

life as a part of the story

of the Paradise of your own.

In the same sheets?

Photo: Tibu Borgstén

I circle around

in the same circles

wondering are we 

a WE?

I circle around

in circles

wondering what God wants of me

by putting you so close 

into my soul?

Is He joking

when he puts two of us - together

in the same sheets

and He makes me so afraid

of this Love that we share.

I circle around

today in your light

in your words and your tenderness.

But what about tomorrow?

I circle around

wondering and waiting

for answers to come one day.

I circle around 
but seems always to come home
only to You.

Kevät aamu

Kuva: Tibu Borgstén

Kaksi juotsenta lensi ylitseni

avasi huudollaan unohdetun ajan.

Yöllä heräsin puolestaan kello viisi

enkä saanut enää unta

sillä sydämeni oli haljeta kauneudesta

jota ulkona olevat linnut visersivät.

Söin aamupalan 

ja tarkastelin sisintäni 

kuin olisin lukenut vierasta sanomalehteä.

Miten olin voinut unohtaa 

tämän kaiken jota kevääksi kutsutaan?

Miten kuvaillakkaan sen kauneutta ja voimaa

tuota niin suurta ihmettä.

Varovasti kuljen nyt eteenpäin
kuin hipsutellen päivästä toiseen 
kiitollisin mielin kaikesta valosta sekä

mitä eteeni nyt aukeaakaan.

Jokaista kukkaa ja jokaista heinäsirkkaa siunaan

aina lumen tulon hetkeen asti.

Sillä elämässä on taas valoa
ja jokainen meistä voi taas voittaa!

Yks Äiskä

Kuva: Tibu Borgstén

Laita siihen joku väriläiskä

tiuskin väsyneenä ja vihaisena

kuten nimimerkki: "Yks Äiskä vaan"!

Miten tähän päädyinkään

rumbassa elämän?

Ei yhtäkään kestopestyä aikuista miestä 

joka kestäisi Tangon askeleet kanssani

puhumattakaan, että veisi oikein 

jalat alta!

Voi huokaus ja silmäripsi
ripakasti kuin ohimennen pohdin

minne on kadonnut rakkauden yhteinen

niksi?

Karhujako kaikki vain 

lämpöä niin vailla?

Kotikoloihinsa sitten palailee 
löntystellen, häpeillen 
ettei mukamas parempaan pysty.

Laita siihen joku väriläiskä

tiuskin väsyneenä ja vihaisena

kuten nimimerkki: "Yks Äiskä vaan"!

Huomenna

Kuva: Tibu Borgstén

Sinä - astuit huoneeseen

jossa olin asunut

jo pitkään.

Sinä pyyhit pölyt

annoit kukille vettä

ja avasit ikkunan.

En välittänyt enää mistään

niin turtuneena täällä kuljeskelin -

siihen syntiin syyllistyin

mutta muusta - en vastaa.

Ehkäpä huomenna

nousee aamu lupauksien

ja jaksan taas jatkaa matkaani täällä

surullisen mutta niin kauniin maan päällä.

Niin - käpertyneenä sängyssäni

kuin nurkkaan heitetty - unohdettuna

Kettukarkin käärö -

äänettömästi ja näkymättömästi

lämmitelin itse itseäni

vuosi toisensa jälkeen kun

nuoleskelin syviä haavoja.

Ei tullut uni öisin

ei unelmat päivisin vastaan.

Ei onni potkaissut 

ei edes murunen muistanut minua.

Kuin yhtä isoa Unohdusta

kaikkiko vain on -
tai reikääkö suurta

koko matka?

En välittänyt enää mistään

niin turtuneena täällä kuljeskelin -

siihen syntiin syyllistyin

mutta muusta - en vastaa.

Ehkäpä huomenna

nousee aamu lupauksien

ja jaksan taas jatkaa matkaani täällä

surullisen mutta niin kauniin maan päällä.

Mutta sitten saapui huominen

toi tuulen joka herätti sydämen.

Valaisi huoneeni ja valutti menneet minusta.

Sellainen on huominen

vaikka kaukana vielä liitää jossakin.

Se tulee luoksesi - vasta kun olet valmis

itsekin.

Safety - by the firelight

Photo: Tibu Borgstén

My life is

second by second

day by day

and years that gonna by

like landscapes of ART.

Red as blood

and the tears of my heart.

Black as charcoal

and my shadow in the night.

Blue as the light

and like all my hidden dreams,

the ones that´s left

that nobody have stolen from me.

Here I sit again - alone

by the firelight in my jeans

getting drunk of life

that surrounds me.

Here I sit again hidden 

from everyone and everything

just looking at the..

Red as blood

and the tears of my heart.

Black as charcoal

and my shadow in the night.

Blue as the light

and like all my hidden dreams,

the ones that´s left

that nobody have stolen from me.

In the silence so beautiful

I carefully smell and touch lightly

every memory and word of you

that you´e carved into my heart.

Because here I´m safe

drawing my word of love

on my walls with..

Red as blood

and the tears of my heart.

Black as charcoal

and my shadow in the night.

Blue as the light

and all my hidden dreams,

the ones nobody can ever steal
from me. 

How to tell You?

Photo: Tibu Borgstén

Why does all little girls

dressed in beauty 

like flowers?

Why does all little girls hair

fly freely in the wind?

And why do they play with joy

taking care of everybody?

Oh boy - oh boy

how to tell my daughers

of the hills and hell

of LOVE called LIFE?

Why does all the little boys

want to fight and win?

Why does all the little boys

want to build the world?

And why do they all want

to grow big so fast?

Oh boy - oh boy

how to tell my son

of the hills and hell

of LOVE called LIFE? 

Life ain´t like in the movies
you´l see when no one´s helping 

you out 

when you are in deep difficulties 

with your inner soul -

the only gift and compass

you have - to survive.

So be careful not to run around

for to long!

Don´t give up on your dreams

keep searching

for your own inner landscape 

on earth to sown down seeds

of your self as a part of

heaven.

Oh boy -oh boy

how to tell you 

of the hills and hell

of LOVE called LIFE?

Unen murusia

Kuva: Tibu Borgstén

Astut usvaan

kuin yhteiseen uneen

jossa odotan sinua 

punaiseen silkkiin pukeutuneena.

Et saa sanakaan 

mutta salpautunut henkesi 

rauhoittuu ja jäät kiinni hetkeen

kuin ikuiseen hetkeen

jossa kohmeinen vartalosi sulaa.

Siinä hetkessä pyöriskelemme,

katselemme toisiamma kuin kesää ja

ohitse kulkevia hiekkateitä niittykukkineen.

Tuona sinisenä päivänä sadekuuro

kastaa meidät yhteen

ja sinä löydät lakanoiden välistä

onnen murusia.

Siksi kutsutkin minua Muruksi.

Ohi kiitävät päivät ja vuodet

kohti kuolemaa kaikki;

mutta et ole kuin muut.

Et ole poikanen - 

etkä mies vailla unelmia
rohkeana keräät unistasi murusia
joissa kauneimmat hetkemme asuvat.

Siitä kiitän sinua

ja vain sinä ymmärrät

miksi.