Olisiko sittenkin niin

Kuva: Tibu Borgsten / Tallinna 7.5.2016



Olisiko sittenkin niin  että kaikki tämä -
eletty elämä
on vain osa kiertokulkuamme
jossa kierrämme kehää
törmäillen toisiimme -
kaikkeen väärään,
oikean ja hyvän sijaan?

Minä pysähdyn kuuntelemaan
metsää sekä rakennuksia, jotka
 puhuvat minulle kielillä.
Minä tiedostan
ettei tässä elämässä näkyvä
ole oleellisinta.
Vaan muu - kaikki muu.

Minä tunnistan sielukkuuden
lapsissa, jotka katselevat minua
kuin tuhansien vuosien takaa.
Minä tunnen heidän äärettömän
rakkautensa ja kunnioituksensa.
Siksi tiedän myös paikkani -
tehtäväni täällä.

Ja välillä tunnen
kuinka aikuiset lepäävät -
yhtä kauniina kuin meri,
ja heijastelevat itsestään väläyksien verran
sielukkuutta, joita saan hetkeksi poimia
ikuisuuteni päiväkirjaan.