Olin vain puolikas

Kuin toisessa ulottuvuudessa

päätettynä -

oli kohtaamisemme väistämätöntä.

Väistämätöntä kuten kevät,

jolloin tanssimme lähekkäin.

Minä kevyeenä kevätmekossani,

sinun väkevässä otteessasi

keinuin.

Silmäsi ja katseesi

riisui minua - kuin varkain.

Tyttö minussa näki

suden sinussa - 

jota pelästyi.

Mutta kohtaamisemme

ei ollut tarkoitettu unohdettavaksi.

Jotakin suurta oli meitä varten

kirjoitettu.

Jotakin sinussa tunnistin

kuin ajattomuudessa kulkevaa..

Ehkä avaruus yhdisti polkumme

hetkeksi.

Hetkeksi jolloin minusta tuli vahva,

vaiket sitä huomannut.

Ja sinusta -  heikko.

Mutta monikerroksellisuutesi

oli kuin syvyyttä

jossa uin ja hengitin.

Kuin Jin ja Jang yhdyimme,

ja vaikka menetin sinut

ammennan tapahtuneesta

elämäni ääriin asti.

Sillä niin oli tarkoitus.

Kokemukseni sinusta

oli rakkautta suurimmillaan,

vaikka et koskaan sitä tulisikaan 

ymmärtämään - 
olen siitä kiitollinen.