Kun kaikki turha
on kadonnut,
jättänyt ja hävitetty
jää jäljelle vain
oleellinen elämässä.
Tuohon kaikki hyvä,
syvä ja pysyvä piirtyvät.
Karuako katseltavaa?
Mutta sentään rehellisesti totta,
pysyvää ja niin oman näköistä.
Kuka muuta kaipaileekaan?
Sudenvuosissa
on jokaisen helppo hengittää,
levähtää ja löytää taas kadoksissa olleet
jalkansa ja äänensä.
Yhtä suden ulvontaa
neljän seinän sisällä
on aika, joka
jalostaa säröistämme
mitä jalointa kauneutta,
ja tehden myös meistä
kauniita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti