Missä roolissa vaellat?

Kuva: Emma Heino / Lastenkodin täti roolissa..

Lapset innostuvat aina, 

niin aidosti.

Kokeilevat ja tunnistelevat

miltä tuntuisi olla vaikka -

joku ihan muu.

Heittäytyvät leikkiin vakavuudella,

jonka vain harvat aistivat.

Lapset kun ovat vielä 

onneksi lapsia.

Nuoret kulkevat massoissa.

Harmaina laumoina - naamioituneina

naamioihin, jotka harvoin kantavat

tai suojelevat heitä kaikelta pahalta.

Se joka uskaltaa uhmata ja etsiä,

sekä olla reppaasti oma itsensä,

löytää kyllä aina perille asti.

Mutta entäpä me aikuiset?

Me puolestamme jämähdämme
rooleihimme.

Aina ahdistukseen asti 
roikumme roolivaatteissamme ja 
puolustelemme kulissejamme,
kuin kiukuttelevat lapset.

Kysymättä itseltämme 
keitä nämä roolit palvelevat, tai 
palvelevatko aidosti ketään?

Sillä toisen kohtaaminen on paikka,

jonka arvon voi mitata.

Sen mitta löytyy sydämestä.
Kuka sanoikaan, että vain sydämellä
voi nähdä ja tietää mikä elämässä
kannattaa ja mikä ei. 

Vanhuksista sen näkee, että 
liiat roolivaatteet ovat tuhoksi.
Ne nakertavat ja murentavat sinut.
Vievät varkain jopa elämästäsi ilot
ja elämänjanosi sekä rakkaudet ja
terveytesi.

Ole siis oma itsesi!