Nenä kiinni sinussa.
Kiinni sinussa - kuin
vaan voin olla.
Kehosi seinillä olen
kuin lapsi reppuselässä,
josta katselen niskavillojesi yli
taivahalle - vai onkohan
taivas tälläpäinkään?
Jalkani eivät ole kylmät.
Ne ovat niin lämpimät
ja pehmeät ihoasi vasten.
Kuulen sydämesi äänen
se puhelee niin tasaisesti.
Niin omanikin tasaisesti
puhelee sinulle.
Vai olenkohan sittenkin
eksynyt?
Matkalla jonnekkin.
Vaan jo tutuksi ovat purosi
tulleet - kuin myös nuo veistokselliset
seinämäsi - ja tuoksusi.
Kuin kaksi kaunista
lusikkaa - kiinni toisissamme
olemme.
Kaksi niin kaunista toisillemme
olemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti