Kuva; Tibu Borgstén
Aamuisin
kun olet vielä unessa,
aurinko värjää taivaalle
uuden luomuksensa
ja hymyilee.
Ja kun heräät
näetkö edes sitä,
vai upotatko itsesi
samoihin sanomalehtiin?
Ohitatko tämänkin päivän
tarttumatta sen sanomaan,
pysähymättä kysymään;
kuka olet ja miksi?
Samoihin vaatteisiin ja
elämäsi tarinoihin pukeutuneena
kävelet kuin eksynyt ihminen
oma varjo seuranasi.
Mutta niin saat kulkea
kunnes kohotat katseesi taivaalle
ja oivallat miten oletkin osa
tuota niin keltaista ja rakastavaa
aurinkokuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti