Kuva: Tibu Borgstén
Kaikki olemme yhtä -
samaa toisillemme.
Olemme ikkunoita,
ovia ja sielunpeilejä.
Jotkut ovat vaeltaneet pitkään,
toiset etsivät kurssiaan
ja osa elää ensimmäistä
aamuaan.
Yhtä olemme - vaikka näkisit
minussa vain varjoja,
etkä kuulisi mitä olen yrittänyt
sinulle kertoa.
Sillä samalla matkalla
olemme kaikki.
Jotkut vain ovina -
toiset ikkunoita
ja osa sielunpeileinä.
Miksi siis suljet ovia?
Miksi et rohkenisi kurkistaa
uusiin sielunmaisemiin?
Miksi et astusi uuteen aikaan
ja vihdoinkin - omaan keskustaasi?
Miksi siis suljet ovia?
Miksi et rohkenisi kurkistaa
uusiin sielunmaisemiin?
Miksi et astusi uuteen aikaan
ja vihdoinkin - omaan keskustaasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti