Kuin rikkinäinen pyörä..

Kuva: Tibu Borgstén

Kuin rikkinäisellä polkupyörällä
on oloni - sanojesi jälkeen.
Kovan nousun aikana
avautuivat kauniit maisemat,
ja levähdyspaikalla sain levähtää.
Mutta nyt haluan ympärilleni
yksinäisyyttä ja hiljaisuutta,
jossa voin kerätä itseni taas kokoon.
Pumpata pyöräni täyteen kevyttä ilmaa.

En ole niitä ihmisiä
joilla ei ole jarruja.
Enkä niitä - joita voi huvikseen potkia
kun itsellä on kiviä kengissä.
Sen opetuksen olen jo oppinut,
kantapään kautta.
 Mutta pian on uusi aamu
ja voin taas hyvillä mielin 
jatkaa matkaani.