Unelmia lierihatussa

Kuva: Google

U N E L M I A   L I E R I H A T U S S A

Kikatellen otti vastaan

lierihatun 
tummanpunaisien ruusujen kera.

Niin kauniina vielä tuolloin

piti itseään 
ja muisti nimet ja kasvot.

Iloisena tyttönä

vanhan naisen kehossa

kulki monet vuodet raparperimaalla

lierihattu päässään, kumisaappaat jaloissaan.

Puuhasteli, unelmoi ja nautti.

Unelmoi loputtomasta ajasta 

puutarhan laittamisesta

lukemisesta, ja

miehensä kanssa eläkepäivien vietosta.

Vaan tuli päivä

jolloin kesken päiväunien tuuli
varasti muistot,

nimet ja tutut kasvot täysin.

Lierihattu päässä tuli 
muutto.

Vuodet vierivät

aina 55-vuotis hääpäivään asti.
Saman talon eri osastolla

yksinäinen mies - unelmoi Ihanaisestaan.
Hänen tietämättään kantoivat miehet häntä
kunniatuolissa.
Tuota hentoa olentoa aamutossuissaan
tummanpunaisessa aamutakissaan ja
lierihatussaan ilmestyväksi
miehelleen.

"Älkää vaan tiputtako minua"!,
kaikui rapussa, mutta sen jälkeen 
juotiin kakkukahvit, ja

he katselivat toisiaan syvästi silmiin.
Suurta rakkautta sydämessään tuntien.

Rullatuolissa molemmat arvokkaina istuen,

toisella unelmien lierihattu päässään.

Eikä siinä sanoja tarvittu
vaan hiljaisuus ympärillä kääri heidät
pehmeästi yhteiseen onneen.