Kuva: Tibu Borgstén
Minä otin sinut
ensimmäisestä katseestani asti
ja join sinua kuin sadevettä
- itseeni.
Etkä omien sanojesi mukaan
voinut tapahtumille mitään.
Minä hukutin sinut
kuin mereen - jossa etsit käsilläsi
kaikki kauniit saareni,
myös sen pehmeän ja lämpimän.
Etkä omien sanojesi mukaan
voinut tapahtumille mitään.
Minä tunnistin sinussa kallion
koska kallio - olen minäkin,
mutta hukkuneena miehenä
et kyennyt kiipeämään kallioille-
näkemään mitä minä
meissä näin.
näkemään mitä minä
meissä näin.
Enkä omien sanojeni mukaan
voinut estää tapahtumia.
Sinä kävit minussa kuin tuuli
vapaana ja kauniina
ja sanasi kirjoittavat yhä itseään - minuun.
Ne jäivät jäljelle - minulle - vaikka kaikki muu
huuhtoutuisikin pois.
huuhtoutuisikin pois.
Enkä omien sanojeni mukaan
voi estää tapahtumia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti