Kuva: Tibu Borgstén
Rakastuneena -
kaikki kukat näyttävät yhtä kauniilta,
ja elämä tuoksuu, synkkänäkin.
Minä olen vaeltanut yksikseni -
tässä rakkaudessa, joka on puhjennut
luvatta kuten on tapana.
Minulla on ollut aikaa -
jota olen tarvinnut, antaa
jotta kesä on tehnyt pesänsä
hiuksiini ja kattanut eteeni sanoja,
jotta kesä on tehnyt pesänsä
hiuksiini ja kattanut eteeni sanoja,
joita ilman en olisi kaunis.
Kesä on kastellut minua -
sisintäni myöten ja olen uinut
sinussa kuin salaa.
Mutta Sinä olet enemmän -
eikä yksi yhteinen yö kesässä riitä.
Varpaani etsivätkin jo varpaitasi sängystä,
joka lainehtii huokauksistani
joissa nimesi purjehtii
kuin kukkameressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti