keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Ei kiitos


Ikä opettaa - onneksi
mikä elämässä tärkeintä.
Se ei ole  ulkoisen rakentaminen
tai sen ylläpitäminen,
vaan oman sisäisen kohtaaminen
hyvän jalostaminen ja
sen jakaminen.

Ikä onneksi opettaa
mille voi sanoa - ei kiitos.
Kuten pusuttomille arkipäiville,
 roskaruuille -  roskatiedolle - roskaväelle
sekä ajankäytölle.
Moni asia kun syvenee - vuosien varrella,
kuten ihminen itsekkin - jos hyvin käy.


Joten ei kiitos
enää muulle - kuin sille 
jossa saan olla parhaimmillani.
Jokainen jäljellä oleva päiväni
olkoon kunnianosoitus elämälle,
jonka polkua kuljen -
kiitollisena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti