Ikä opettaa - onneksi
mikä elämässä tärkeintä.
Se ei ole ulkoisen rakentaminen
tai sen ylläpitäminen,
vaan oman sisäisen kohtaaminen
hyvän jalostaminen ja
sen jakaminen.
Ikä onneksi opettaa
mille voi sanoa - ei kiitos.
Kuten pusuttomille arkipäiville,
roskaruuille - roskatiedolle - roskaväelle
sekä ajankäytölle.
sekä ajankäytölle.
Moni asia kun syvenee - vuosien varrella,
kuten ihminen itsekkin - jos hyvin käy.
Joten ei kiitos
enää muulle - kuin sille
jossa saan olla parhaimmillani.
Jokainen jäljellä oleva päiväni
olkoon kunnianosoitus elämälle,
jonka polkua kuljen -
kiitollisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti