Kuin musta kyhmy painaa
tämänkertainen tekosi
sydämessäni.
Hiljaisuudessa yritän
pestä ajatuksia tapahtuneesta
suolaisissa puroissani.
Mutta eiväthän nuo
mihinkään katoa.
Äitinä tämä hätä ja suru
tuntuu niin ylitsepääsemättömältä.
Näinkö elämä on joskus vain -
yhtä onnettomuuden kauppaa,
vai eikö sinua olla rakastettu
kaikin tavoin ja enemmänkin?
Tämä ei ole oikeudenmukaista,
että lapsi jota on rakastettu
jolla on ollut kaikkea -
leikki elämällä ja kuolemalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti