sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Koirakulkueessa



Koirakulkueessa kävelemme
erillämme - me kaksi
kohti taivasta.
Joten älä tule luokseni
riisumaan elämääni
yltäni kuin paitaa,
joka on kuin vahingossa pujahtanut
taas ylleni.

Ovia ja avaimia
olemme toisillemme,
joten kurkista vain sanatta,
kuin käymättä laisinkaan
jokaisessa sielunhuoneissani.
Kosketa - jos vielä uskallat
jokaista ikkunalautaani sormenpäilläsi.
Pyyhi vapaasti - pölyt minusta.

Mutta älä riisu minua
kuin aikaisempia naisiasi,
vaan kuori kerroksellisuuttani,
vaikka tiedän hyvin
että rakastuit ensisilmäyksellä
vain koiraani,
kuten minä sinuun -
ja jo edesmenneeseen 
koiraasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti