Kuva: Tibu Borgstèn
On taas perjantai - huokaisten päivä
jonka keskiössä istun kaikkeni antaneena
nauttien vain hiljaisuudesta
jota rikkoo vain luutaan raksuttava koira.
Annan siipieni kasvaa hetki hetkeltä
ja puhallan taas viikon pahat ulos itsestäni.
Pujotan varpaani villasukkiin ja
annan hiusteni valua vapaasti.
Kaiken teen hivenen hidastaen
jotta aistin kiireittä jokaisen hetken
alun ja päättymisen.
Onneksi on perjantai
ja edessä nuo muutamat ihanat päivät
jotka vallan ovat täynnä vapautta ja puhdasta ilmaa
tilaa vain olla - ja kuunnella
ikiomaakin sydäntään
ja ehkä tuntea myös kaikesta huolimatta
kiitollisuutta ja rakkautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti