Anteeksi annettuna

Kuva: Tibu Borgstén / Espoon vanhan kirkon

kirkkomaalaus.

Siitä on kulunut jo tarpeeksi aikaa

kun ase tappoi 

ja vei sinut pois meiltä.

Kun vuosissa vierimme 

kuin kivet - mutta voimme valita

jäämmekö paikoillemme, vai

nousemmeko ja jatkamme

matkaa.

Siitä on kulunut jo tarpeeksi aikaa

kun poikasi uhkasi tappaa 

myös minut.

Ja lunastimme jatkoaikaa

luopumalla rakkaudestamme.

Siitä maksoin kalliisti.

Mutta elämä kantaa

kantapään kautta.

Onni asuu jokapäiväisessä valossa,

tuulessa joka hellii poskipäitäni.

Ja linnut laulavat 

jotta muistaisin elää,

enkä kuolla pystyyn.

Kaikki tuo on takanani.

Anteeksi annettuna.