Kuu ja puu

Mikä onkaan tuo puu ?

Kuin kuu

loistaa pimeässä - hohtaa

kuten minä - yksin yössä. 

Yhtä ja samaa 

äärettömyyttä - tämä kaikki

ääretöntä tarinaa 

kulkevaa.

Montako riviä 

sanaa - merkityksellistä

aikaan saan.

Saanko yhtä ainuttakaan?

Edes kaunista 

jotta pysähtyisit - poimisit - veisit 

ja painaisit lähellesi - kiinni
sydämeen.

Kertokaapa tähdet tuikkivat

 montako jäljellä vielä
kiertoa - kylmää ja pimeää

edessä - tuolla?

Kertokaa - löydänkö perille?

Vai olenko vain 
kaunis - kuten tuo tumma puu
yössä?

Puu, jota kuukin koskettelee
yö toisensa jälkeen 
hellästi - mutta niin kovin,
kovin kaukaa.