Luovaa karvanajoa

Yhtä luovaa karvanajoako

on elämä naisena ?

Vastakarvaanko -

kun äänesi virittää minussa halua,

jota et halua kohdata -

koska luot jotakin suurta

itsestäsi?

Vaikka sielumme syleilevät

ja tunnistavat toisemme -

siltikin sinä kierrät edelleen

ympyrää - kuten silloin kuin

vielä et ollut tavannut minua..

Muistatko sinäkin

miten hississä jaettu suudelma

puhdisti ilmaa - ja tuotti äänen,

jota voin kuunnella 

aina surullisesti uudelleen

ja uudelleen, kun

ajelen luovasti jaloistani

pois - eletyn - karvoituksen...