sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Aamuisin


Kuva: Tibu Borgstén


Aamulla 
annan varpaitteni nauraa
sydämeni soida
hengitykseni tasaantua
sekä sanani laskeutua
pehmeästi.

Aamulla
kyselen sisäisesti
kuka minä olen
missä ja miksi
olen?

Ja aamu vastaa:
Olet se kaunis olento
joka kuuntelee sisintään
tässä ja nyt.
Ole sitä koko päivän
minne kuljetkin
ja mitä ikinä teetkin.

Ja niin käärin sisälleni
tuon aamuisen viisauden
herkän hymyn ja kiitollisuuden kera.

Ja kun kuljen päivästä toiseen
tunnistan jopa joukosta muutkin
joille aamu kuiskailee.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti