Kuva: Tibu Borgstén
Huomenna kohtaamme jälleen
ja sanoitta sulautuvat
sielumme taas toisiinsa.
Kuin sisko ja veli
olemme pitkällä matkallamme
miltei jo perillä.
Ja taivaan kyyhkyt
lentelevät ylläni.
Meillä on teoitta toisemme
niin tuonpuoleisessa
kuin täälläkin.
Tietoisina kaikesta hyvästä
kumarrumme
ja avaamme itseämme
ja kohtaloamme
toisillemme koreilematta.
Ja taivaan kyyhkyt
katselevat meitä.
Kuin matkaevääksi on
voimamme - ja viisautemme
meille annettu, jotta
voimamme - ja viisautemme
meille annettu, jotta
toteuttaisimme kaiken sen
miksi tänne tulleet - olemme.
Ja taivaan kyyhkyt
puhuvat minulle.
Ennenkuin kukin jätämme
tämän vihreyden ja sinisyyden
tämän ainutlaatuisen ajan maan päällä
pysähtykäämme sitä ihailemaan.
pysähtykäämme sitä ihailemaan.
Niin taivaan kyyhkyt
puhuvat minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti