Kuva: Tibu Borgstén
Heleän keltaisissaan narsissit
laukkaavat taas jäällä
viskoen iloa mustaan.
Rantaviivaalla seison
nuuhkin ilmaa
ja kuuntelen.
Hiljaisuus kääri minut
niin pehmeään - aivan sisällensä,
jossa vain sydämeni sykkivi.
Takassa paukkuu ja rätisee
kun tuli häätää pakkasta
ja nurkassa villasukissani
varpaanjuurenikin uinuvat
tanssahdellen onnesta.
tanssahdellen onnesta.
Vallan taas nukahdan
torkahdan ja näen unta
tulevasta kesästä.
torkahdan ja näen unta
tulevasta kesästä.
Kaikki on hyvin
kello käy raksuttaen
vaan se ei käy kiireen kanssa.
Täällä olen kauneimmillani
hiljaisuuteen käärittynä ja
luontoäidin helmassa
elämää itseeni hengittäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti