lauantai 8. marraskuuta 2014

Tuulet

Tuulet puhaltavat
kääntäen hiljaisuuden
ja tuoden sinut minulle.
Lämpimästi käärit minut uneen,
jonka lävitse tuoksut kulkeutuvat.

Tunnen
kuinka salaa piirtelet
hennosti unelmia
reidelleni.
Enkä mahda sille mitään,
että kaikilla kielillä kauniit sanat
lähtevät kuin lentoon.
Yksi toisensa jälkeen.

Olenko astunut uneen,
josta ei ole paluuta?
Tuulet puhaltavat
kääntäen hiljaisuuden
ja jotakin minussa.
Sametin pehmeydessä
vierelläsi
nukahdan 
tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti