Kuva: Tibu Borgstén
Kevät toi muistutuksen
leskenlehtilapsista
ja orvokki sellaisista.
Siitä miten toiset haluavat kaiken,
kun toiset tyytyvät saamaansa hyvään.
Siitä miten toisten on saatava äänensä kuuluviin,
ja toiset välttävät turhia riitoja ja keskipisteessä
paistattelemista.
Rumilta tuntuvat välillä temput
orvokkilapsien vanhempien.
Mutta onneksi rakkaus työhön voittaa
epäoikeudenmukaisuudet ja turhuudet.
Vaan entäpä leskenlehtien tilanne?
Aidon hymyn ja kiitollisuuden tunnistaa,
kuin myös yhteisen kielen
ja ajatukset siitä että;
yhteistä hyvää voi saavuttaa vain yhteistyöllä.
Ei takanapäin toista puukottaen.
Kaiken keskellä kiitän kevättäni
että toi minulle taas muistutuksen siitä
miksi teen työtäni.
Tässä koventuneessa elämässä
olen onnekas - että kestän puukotukset
ja voin jatkaa työtäni siitä huolimatta
leskenlehtilapsien ja orvokkien parissa
heitä yhdenvertaisesti aina kohdellen.
heitä yhdenvertaisesti aina kohdellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti