Mistä ilmestyi hän
niin elinvoimaa täynnä
joukkoomme?
Tuo pikkuriikkinen
vielä joka puolelta pyöreä,
pehmeä ja hento tyttönen
joka jakelee päättäväisesti
ja tomerasti auringonsäteitä
ympärilleen.
Peukaloisen päättävyydellään
pyörittelee meitä sormenpäillään
ihana hymy kasvoillaan
aidosti ja maanläheisesti
kohtaamisista toiseen lennellen
kuin keijukainen.
Niin on pienen tytön katse
kaunista katseltavaa
ja yhtä tutkimusmatkaa
ovat vielä nuo niin pienet askeleet
välillä juosten, pysähtyen ja taas
rauhallisesti edeten
elämän polulla.
Olkoon matkasi ihmeellinen.
Poimi rohkeasti puista viisaudet
rakasta elämää suuresti
ja valjasta kaikki sisäiset lahjasi
ystäviksesi, terveisin sinut
peukaloisena kahvilassa kohdannut
runoilija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti