tiistai 12. tammikuuta 2016

Jokin on kääntynyt



En ole aikaisemmin tuntenut tällaista
kuin janoa - toisen luo.
Niin olet kuin vettä 
ja kuin puhdasta ilmaa,
jota sydämeni juuriansa myöten 
kaipaa.

Jokin on kääntynyt - minussa.
Jokin kaunis kaipuu on asettunut 
kuin asumaan sisälleni 
syvälle seinämiini.

Kuin salaa itseltäni piirtelen 
ajatuksissani kasvojesi piirteitä
ja kirjoittelen ilmaan sanojasi.

Niin on kaikki vielä haurasta
ympärillämme -
kuin yhtä suurta aavistusta
tulevasta, jota varovasti tunnustelen
etten vaan saisi haavoja.

Niin jokin kääntelee minua
kuin ääretöntä lasta sylissään,
ja jää vain nähtäväksi
uskallammeko nousta samaan veneeseen
joka voisi tuudittaa ja viedä meidät
elämämme ääriin asti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti