torstai 28. tammikuuta 2016

Odotan


Yhtä odotusta
on tämä odotus.
Kermaisen harmaata,
pehmeää 
välin varpaisiin asti ulottuvaa
piilosilla olevaa pelkoa.

Kuin matkaa
yhtä uutta matkaa
kuljen odottaen.
Työnnän kaipuuni maahan
selätän sen - kävellen
ajattelematta mitään.

Pientä onnea
miltei olematonta - vaalin.
Yritän antaa aikaa
yritän venyä..
menettämättäni uskoani Sinuun
sillä aikaan - kun luot itseäsi
kuin elämän kokoista teostasi.

Yhtä odotusta
on tämä odotus,
jossa odotan sinua.
Mahdatko jo unohtanut
vai vieläkö muistat
että odotan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti