Niin ovat miehet sielukkaita
monikerroksisia otuksia,
jotta syvyyttä kyllä riittää -
oikean naisen matkassa.
Vaan niin viilenit -
sinäkin.
sinäkin.
Kutistuit omaan maailmaasi
viileissä huoneissasi -
kun syysleikki soitti puiden latvoja.
Katselit yksinäisenä seisten
kenkiäsi - mutta et rohjennut..
Et rohjennut kulkea niissä
vapaana miehenä.
Vain unissasi kohtasit lempeyden.
Tuon niin vaarallisen puheliaan
iloisen, kukkaleninkiin pukeutuneen -
Naisen!
Mikä on ihmisen tyhmyyden mitta?
Sekö ettei osaa,
se ettei luota?
Vaiko se, että menettää
koska ei rohkene tarttua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti